
Venäjä rikkoi Etyjin – Ex-suurlähettilään mukaan Helsingin henkeä silti tarvitaan
Kokeneen brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan, suurlähettiläs Ian Bondin mielestä Etyjin rooli Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa on pitkälti unohtunut, ja pääsyyllinen siihen on Vladimir Putinin johtama Venäjä.
– Putin on 25-vuotisen virkakautensa aikana rikkonut kaikkia kymmenen Helsingin periaatetta ja monia muita Etyj-sitoumuksia, sotilaallisen avoimuuden periaate mukaan lukien, Centre for European Reform -ajatushautomon apulaisjohtajana toimiva Bond kirjoittaa.
Vladimir Putin on asteittain heikentänyt Etyjin edellytyksiä seurata tapahtumia Venäjällä, vaikeuttanut järjestön rahoitusta ja kiistänyt sen oikeuden edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa jäsenmaissaan. Venäjä on myös kieltäytynyt yhteistyöstä Ukrainan miehitetyillä alueilla tapahtuneiden väärinkäytösten selvittämiseksi ja estänyt sotilaalliseen toimintaansa kohdistuvat tarkastukset.
– Etyjin lähitulevaisuuden ennuste on huono. Sen viimeisimmässä ministerikokouksessa Maltalla joulukuussa 2024 ei päästy sopimukseen mistään olennaisesta, vaan ainoastaan neljän korkean virkamiehen nimityksistä sekä seuraavan kokouksen päivämäärästä ja paikasta, Ian Bond toteaa.
– Lopulta Venäjän sota päättyy ja Eurooppaan palaa jonkinlainen rauha. Siinä vaiheessa Helsingin päätösasiakirjan kymmenen periaatteen tulisi jälleen muodostaa vähimmäisvaatimukset, jotka valtioiden on sisäisesti ja keskinäisissä suhteissaan täytettävä, hän huomauttaa.
Kylmän sodan päätyttyä länsi alkoi Bondin mukaan suhtautua Etyjiin välineenä, joka auttoi ratkaisemaan entisten itäblokin maiden ongelmia.
Tämä ei tietenkään kyseisiä maita miellyttänyt, vaan ne pyrkivät pitämään järjestön erossa omista asioistaan.
– Lopullinen sopimus [Helsingin päätösasiakirjasta] kuitenkin neuvoteltiin vihamielisten blokkien kesken keinoksi säännellä vastakkainasettelua – puolueettomien ja liittoutumattomien maiden avustuksella – ja ensimmäiset 25 vuotta se toimi menestyksekkäästi, Bond painottaa.
– Euroopan turvallisuustilanne on nyt huonompi kuin vuonna 1975, mutta se ei todennäköisesti pysy tällaisena ikuisesti. Ellei Helsingin prosessia ole enää olemassa silloin, kun Venäjä ja länsi pyrkivät löytämään tavan hallita keskinäisiä konfliktejaan, jotain hyvin samankaltaista olisi varmaankin tarpeen keksiä, hän toteaa.